Harhan liekki - Vorna

Edessäni sakeana

vastassa väkevänä

pilven poika petollinen

sumuseinä suurenmoinen

Sisällensä houkuttelee

povehensa vikittelee

loiste aarnihautain yllä

tuo valkea vaimeudessa

Vierii kivet, luisuu alta

on liekki kurja loitommalla

Oikean ja väärän kätkee

verho tumma pahansuopa

Suuntana on aina harmaa

alkaa eksyneen askel painaa

Pimeä jo mieltä vaivaa

Mistä tiedän olenko vainaa?

Ikiunen oveani

kylmä käsi kolkuttavi

Saapi siellä oottaa turhaan

kohtaloani vielä uhmaan

Polultani astun syrjään

poikkean uudestaankin

Maa viettää alas

Tiedättehän…

Mielelläni seuraan

kun harmaa vaihtuu siniseen

tai mustaan

Mahdanko nähdä vieläkään?

Savisessa, hiekkaisessa

rantasessa kivisessä

vanha venho ystäväni…

Peili tuo pirstoutuvi

ranta tuo kaikkoavi

sumu tuo hälvenevi…

Vierestä katseellani

toisaalta tuumillani

juopuneena kuutamosta

tolaltani auringosta

seuraan tätä jumalatonta näytelmää