Kaksi yksinäistä - Suvi Teräsniska

Kaksi yksinist yss kaupungin

Kulkee katuja niin haurain askelin

Mies ja nainen, joita vrt thdet johdattaneet on

Sydn molempien kylmn lohduton

Taksijonoon pitkn perkkin he sattuvat

Ja kohta ovat niin kuin vanhat tuttavat

Ja he tarinansa toisillensa

Kertoo vuorollaan

Miten harhaan oli vieneet

Kadut julmaan maan

Haavat viilt yh

Sirpaleista menneiden

Kun kest kivun sen

Voi murtaa rakkauden

Kaksi yksinist yss kaupungin

Hipyy teilleen omillensa kumpikin

Hetken jakaa kun he saivat samanlaisen kohtalon

Sielut arpeutuneet rauhaa tynn on

Kenties aika kuljettaa samaan jonoo kuljettaa

Ja ovat enemmn kuin kaksi tuttavaa

Ja he tarinansa toisillensa kertoo vuorollaan…