Kesäsade - Laura Voutilainen

Aurinkona saavuit’sä luokse mun

Elämääni toit lämmön kaivatun

Minä olin rantaa, jolla ei tuuli käy

Paikka, jossa liikettä ei näy

Sinä olit myrsky jota ootin niin

Osuit heti sieluun, sen purjeisiin

Minä oli kaarnalaiva, haaveilija

Veit mut liian kauas rannasta

Kesäsade kasvoillain

Kyyneleeni peittää vain

Aurinkosi jäi myrskypilvien taa

Kesäsade lohduttaa

Kyyneleet se peittää saa

Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa

Kesäyö mut huumas kai tuoksuineen

Uskoin ihan kaikkeen, myös rakkauteen

Runotyttö sai sen mistä haaveili muut

Kunnes kymenivät hiillospuut

Kesäsade kasvoillain

Kyyneleeni peittää vain

Aurinkosi jäi myrskypilvien taa

Kesäsade lohduttaa

Kyyneleet se peittää saa

Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa

Minä olin kaarnalaiva haaveilija

Veit mut liian kauas rannasta

Kesäsade kasvoillain

Kyyneleeni peittää vain

Aurinkosi jäi myrskypilvien taa

Kesäsade lohduttaa

Kyyneleet se peittää saa

Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa

Kesäsade kasvoillain

Kyyneleeni peittää vain

Aurinkosi jäi myrskypilvien taa

Kesäsade lohduttaa

Kyyneleet se peittää saa

Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa

Kesäsade kasvoillain

Kyyneleeni peittää vain

Aurinkosi jäi myrskypilvien taa

Kesäsade lohduttaa

Kyyneleet se peittää saa

Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa