Kaksi irrallaan - LAURA NÄRHI

En enää halua puhua

kuinka sanotaan sellaista

mistä ei voi tietää

onko se totta vai kuviteltua

Eikä sun tarvii vastata

kun ainakin miljoona

kysymystä ei vaan saa mun mielessäni muotoa

Luulin että voisin vaan

saada nämä tunteet loppumaan

mutta ei ne sammukaan

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan,

ettei meistä koskaan yhtä saa

Enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa

Jos jaksaisinkin uskoa

et olen vahvempi huomenna

ja aivan tarpeeks onnellinen ilman sinua

Mut sä oot liikaa kaikkea

ja mul on liikaa tunteita

Ne kaikki kasvattaa vain valheellista toivoa

Ei pitäis olla vaikeaa

laittaa kengät jalkaan, liikahtaa

mut jokin pitää otteessaan

Niin irrallaan

me ollaan,

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

Enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa