Sulasilmä - Korpiklaani

Valokuuhuk’kuikkajavi, Kajastava’tähtilapse',

kesäyähyk'lämpehinki', valosinki yättöminki.

Raitti paljas raikkaallaanne, tiähyp'piäni tiätyllaanne,

liikkuu siällänuari neit, kävelevi tyttöpiäni.

Tule neito, laske lapsi, viätäyäsi vieressäni.

Tule impi, laske kauno, viätäyäsi vieressäni!"

Vastassansa soittoniakka, sulasilmämeltomiäsi,

lumokannel kourissansa, sanat laulun kielellänsä:

«Näitälaulan, noita muistan, mitätiärän tiättäväksi,

koettavaksi kaiken kansan

Aamusella aikasella, autereisel’auringolla'

läksi miähyt matkoihinsa, meni äijäminne lieni.

Tyttöpiäni pikkaraine, lapsi piäni luottavaine,

miätti hetkem', miätti toise'.

ajatteli aivoillansa.

Lumovoima soittoniakan, luottehekki laululluoja',

oli voimaat’neiollekki, sanat liika juustosekki':

Äkäjäine vanha ämmä, neuvo piäntä, lohrutteli,

anto ankeet ohjaksensa, elontiälle turvaksensa:

«Sulasilmäon sun turmas', sorja soittons’on sun kualos',

johna hellit miälessäsi, pirät kauva’sialussasi.

Siksi laske unhon tulla, teeppätaika tiätyllaane,

sulasilmän surmaat sillä, pahamiälem'melkuttelet:

'Näit'et laula, noit’et muista, ekkätiärätiättäväksi,

koettavaks’kaiken kansan, yhen immeen ihmeheksi.

Tule empä, empätaira, nuku empäollenkana.

Empäjääömuistamaha, mitäjoskus jorvittelin!'