Viimeinen nuotiolaulu - Huge L

Tarttuu paukkupakkanen, niin kylmää se

Jätin äidinkielen kiinni lamppupylvääseen

Oon ku rauta;

en suostu ruostuu

Kippaan laidan yli, saunatippa tuoksuu

Juossu ilman teitä, teitä eikä heitä ollu (heitä ollu)

Kaivan haudan yksin, peitän montun

Hautaan aarteen, meitä varten tarten

Et tartut varteen, vast arkus vartut arkeen

Halkee padot, valkeet matot likaantuu, kastuu

Köyhän silmien edes rikkaat niihin liukastuu

Vippaa mulle uus vitonen

Puhun tyhjälle kipolle, rikon ne Seteleitä, ei ne heitä olan yli

Itkumuuril mun moraali poraa hyvin

Ja jos sodas joku toisen siel sit tappaa

Miks ei poliisi tappajii kii nappaa

Kidnappaa mun lapsuuden

Vaadin lunnaita, kaikki kirjailijat Markku Kunnaita

Nää on nyt mun maita sun paikal, purukumi paikal kurvaillaa survival

Mä mietin missä seisoisin, mietin satees et miettii minne ne join

Sun hartioita painelin, puhun tyynesti ku vanhoja kaivelin

Maanantai maanikko, muun maan muusikko

Maailma aavikko, muual on kuusikko

Vikan puun poltan nuotiolauluna

Voit pitää mun naamaa sun naamatauluna

Puun halaaja, puun alla majava

Kapsahtaa kataja, rullatuolis vanaja

Luonnostele hiilijalanjäljel

Lähen metelil mut hiivin takas tänne

Ihmiset itsestään typerii, pistetään samaan ryhmään, itsesäälis rypevii

Liimaan patjaan mun kylen kii, nään unta työpaikast mis ei oo ylempii

Mä tahon tahon tahon…

Raudast uuden taon taon taon…

Rakennan halost talon katon

Katon maisemaa halogeenivalol